Muistutus liittyen Kauniaisten keskustan asemakaavamuutos -ehdotukseen alueesta Keskusta 2, radan pohjoispuoli.

Fristads-kampanjen -yhdistyksen tekemä muistutus Asematie 2:ta koskevaan asemakaavaehdotukseen. Muistutus on viety kaupunginhallitukselle 15.9.

Asematie 2:een (asuinkortteli 481) on tekeillä uusi asemakaava. Tällä hetkellä nähtävillä oleva asemakaavaehdotus poistattaisi 1900 -luvun alussa rakennetut rautatieläisten kolme asuintaloa sekä neljä talousrakennusta. Skanska Talonrakennus Oy on ostanut alueen VR-Yhtymä Oy:ltä ja saanut Kauniaisten kaupungin rakennuslautakunnalta luvan purkaa ym. rakennukset ja pystyttää tilalle kolme pienkerrostaloa sekä kolmikerroksisen parkkihallin, joka sijoittuisi pienkerrostalojen etelästä katsottuna vasemmalle puolelle, Ratapolun varteen. Rautatietä tullaan myös laajentamaan Espoon kaupunkiradan yleissuunnitelman mukaisesti nykyiselle rautatieläisten asuinalueelle, ja se tulisi osittain nykyisen rakennuskannan päälle, tulevien pienkerrostalojen välittömään läheisyyteen.

Mielestämme vanhoille, kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille annettu purkutuomio ja Finnish Consulting Group Oy:n laatima kaavamuutos kyseisestä alueesta edustavat todella lyhytnäköistä ajattelua, eivätkä mukaile valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT). Tavoitteilla pyritään vastaamaan muun muassa niihin haasteisiin, joita elinympäristön laatuvaatimukset ja luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen asettavat. Finnish Consulting Group Oy on käyttänyt asemakaavasuunnittelun lähtökohtana erityisesti VAT:n kohtaa 4.3, Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, joka ei erityisesti kosketa rautatieläisten asuinalueen tilannetta rakennushistoriallisesti arvokkaana alueena. Sen sijaan VAT:n kohdan 4.4, Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, ensimmäisenä yleistavoitteena on: ”Alueiden käytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.” Kohdassa myös mainitaan, että viranomaisten laatimat inventoinnit, joihin Museoviraston listaus valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä myös kuuluu, otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Museovirasto on listannut rautatieläisten asuinalueen valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi osana Kauniaisten rautatieasemaa. Museoviraston kuvaus Kauniaisten asemasta kuuluu: ”Kauniaisten asemarakennus on vuodelta 1908 ja sitä on laajennettu 1911. Rikasmuotoista rakennusta on pidetty Bruno F. Granholmin suunnittelemana. Asemarakennukseen liittyy vanha asuntoalue.”

Yhtäkään näistä tavoitteista emme näe täyttyvän asemakaavaehdotuksessa. Se, että rakennus- ja kulttuuriperinnöllisesti arvokkaita rakennuksia puretaan ja tilalle laitetaan betonielementtitaloja, kertoo siitä, miten vähän kulttuurihistoriaa pidetään arvossa. Rakennetun ympäristön historiallisen kerrostuneisuuden näkyminen Kauniaistenkin kaupungissa olisi sille eduksi ja loisi mielenkiintoisempaa kaupunkikuvaa. Tähän viitataan myös Kauniaisten kaupungin rakennusjärjestyksessä: ”Rakennusjärjestyksen tehtävä on kehittää Kauniaisista viihtyisä, pientalovaltainen kaupunki, jonka rakennustapa kunnioittaa Kauniaisten perinteitä ja rakennuskantaa.” (Kauniaisten Kaupungin rakennusjärjestys, pykälä 1) Rakennusjärjestyksen pykälässä 5 mainitaan myös, että rakennetun ympäristön historiallinen kerroksellisuus tulee ottaa huomioon rakennettaessa. Finnish Consulting Group Oy:n asemakaavaehdotuksessa laiminlyödään täysin Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden suositukset, jotka koskevat rakennusperintöä ja kulttuurihistoriallisia kohteita, sekä museoviraston luokitus kulttuurihistoriallisesti arvokkaista ympäristöistä. Kaupunkien tarve kehittyä toinen toistaan modernimmaksi, tuottoisammiksi ja tiheämmin asutuiksi, ensisijaisesti elinkeinoelämää palveleviksi keskuksiksi, näyttää Kauniaistenkin tapauksessa tapahtuvan rakennushistorian ja asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella..

VAT:n kohdan 4.3 yleistavoitteiksi on listattu elinympäristön ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen, ja kulttuurisen kestävyyden edistäminen olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödyntämällä sekä kaupunkiseutua että taajamaa eheyttämällä. Kaupunkiseudun eheyttämiseksi löytyisi varmasti muitakin ratkaisuja, kuin niin tiiviisti rakennettava ja junaradan välittömässä läheisyydessä sijaitseva pienkerrostaloalue, ettemme voi puhua laadukkaasta elinympäristöstä johon kuuluu rauhallinen asuminen. Vapaata tilaa virkistyskäyttöön ei tule juuri jäämään. Ne ihmiset, jotka asuvat Elisa OYJ:n omistamassa kerrostalossa,  mitä tuskin tullaan purkamaan, joutuvat tinkimään viihtyvyydestään huomattavasti. Heidän parvekenäköalansa on tällä hetkellä puustoa ja vanhan rautatieläisten asuinalueen pihamaa, mutta jos asemakaavan muutos toteutuu heidän näköalansa koostuu lähinnä elementtiseinistä. Tälläkin hetkellä alue, johon parkkihalli on suunniteltu, on myös Ratapolun asukkaiden virkistyskäytössä. Asemakaavaehdotuksessa sanotaan: ”Kaavaehdotuksessa ei osoiteta puistoalueita. Yleinen pysäköintialue ja polkupyörien pysäköintialueet on kuitenkin tarkoitus toteuttaa puistomaisina.” (Kaavaehdotuksen selostus, Keskusta 2 asemakaavamuutos, radan pohjoispuoli) Puisto- ja viheralueiden poistaminen sekä tiivis kerrostalorakentaminen eivät lisää elinympäristön laatua, vaan päinvastoin huonontavat sitä.

VAT:n Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja laatua koskevissa erityistavoitteissa mainitaan, että ”alueiden käytössä on ehkäistävä tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvia haittoja ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja”. Parkkihallin myötä tulisi liikenne alueella lisääntymään huomattavasti. Siitä aiheutuva melu  ja kasvavat ilman epäpuhtaudet sekä turvattomuus alueella liikkumiseen eritoten lapsiperheiden osalta tulisivat olemaan myös iso häiriötekijä alueen viihtyvyydessä. Yksityisautoilun rakenteellinen tukeminen joukkoliikenteen kustannuksella ei ole kestävän kehityksen kannalta mitään muuta kuin haitallista, eikä se vastaa VAT:n asettamaa päämäärää ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamisesta.  On vaikea kuvitella, että alueella pitkäkestoisempi asuminen tai suunniteltuihin pienkerrostaloihin muuttaminen olisi jollain lailla mielekästä tai houkuttelevaa nuorille perheille, joille ne on ymmärtääksemme suunnatut. Ennen sitä olisi  alueella pitkään purku-, sekä rakennustyömaa, jonka meteliltä eivät lähiasukkaat saa rauhaa.

Uudenmaan maakuntamuseo pitää lausunnossaan talojen purkupäätöstä valitettavana. Vielä valitettavampana sitä pitävät ihmiset, jotka menettäisivät kulttuurihistoriallisesti tärkeän kohteen. VR- talojen keskeisen mutta suojaisan sijainnin vuoksi ne olisivat esimerkiksi täydellinen kohtauspaikka lähialueen asukkaille muuten niin hektisessä ja stressaavassa kaupunkiympäristössä. VR- talot tulisi ehdottomasti säilyttää!

Kauniaisissa 15.9.2011

Fristads-kampanjen –yhdistys, Asematie 2, Kauniainen